Paperikoko

Opiskelijoiden teosopas

Richard Heber

Nimi Luokka Päivämäärä

John Singleton Copley, Richard Heber (1782), Yale Center for British Art. Vapaasti käytettävissä oleva teos.

Tiedot

Taiteilija
John Singleton Copley allpaintingsstore.com/fi/artists/john-singleton-copley_fi/
Taiteilijan elinvuodet
1738 – 1815
Maalaus
1782
Tekniikka ja materiaali
Oil On Canvas
Alkuperäinen koko
130 x 165 cm
Taidesuuntaus
Neoclassicism A deliberate return to the calm balance and clear outlines of ancient Greek and Roman art.
Järjestetty paikassa
Yale Center for British Art allpaintingsstore.com/fi/museums/yale-center-for-british-art-helsinki_fi/
Artistic style
Portrait painting
Influences
Anglo-American art
Notable elements
Cricket scene, youth
Subject or theme
Young man, portraiture

Kontekstissa

Richard Heber — John Singleton Copley

Mitat

Alkuperäinen koko on 130 × 165 cm (korkeus × leveys), esitetty tässä rinnakkain keskipitkän aikuisen kanssa.

Teos on maalattu milloin?

  1. 1730
  2. 1740
  3. 1750
  4. 1760
  5. 1770
  6. 1780
  7. 1790
  8. 1800
  9. 1810

Varjostettu: John Singleton Copley elämäntyö (1738–1815) ▲ tämä teos, 1782

Vertaa seuraaviin

Valitse yllä oleva teos: nimeä kaksi asiaa, jotka siinä on yhteistä tämän kanssa, sekä yksi eroavaisuus.

Lisää teoksia, jotka sopivat tämän rinnalle: allpaintingsstore.com/fi/art/similar/john-singleton-copley-richard-heber-8BWTAS-en/

Värimaailma

Kuvan perusteella määritetty väripaletti

    Pääväri

    Phthalo Green #241d17

    Valittu paletti

    • #241D17
    • #4E3A24
    • #D2CDAD
    • #907845
    Väripaletti
    Earthy Kuvan hallitseva väriperhe.
    Päävärin nimi
    Phthalo Green
    Voimakkuus
    Monochromatic Kuinka kylläisiä ja vaihtelevia värit ovat, yhdestä hillitystä sävystä moniin kirkkaisiin sävyihin.
    Kontrasti
    Balanced Kuinka paljon värien valoisuus ja kylläisyys vaihtelevat teoksen eri kohdissa.
    Harmonia
    Strong Color Unity Kuinka hyvin värit toimivat yhdessä, vastakohtaisuudesta täydelliseen yhtenäisyyteen.
    Kirkkaus
    Deep_shadow Kuvan yleinen valoisuus tai tummuusaste, syvistä varjoista kirkkaisiin korostuksiin.
    Kylläisyys
    Muted Värien puhtaus ja voimakkuus vaihtelevat lähes harmaasta täysin eloisaan.

    Tietoja teoksesta

    Richard Heber — John Singleton Copley

    A Portrait of Youthful Confidence: Richard Heber by John Singleton Copley

    John Singleton Copley’s “Richard Heber,” painted in 1782, isn't merely a likeness; it’s a carefully constructed tableau of burgeoning adulthood and aristocratic poise. This captivating portrait, now residing within the esteemed Yale Center for British Art, offers a glimpse into the life of Richard Heber (1773-1833), an English book collector whose passion would shape his destiny and leave an indelible mark on the world of rare books. Copley, already a celebrated figure in both Boston and London, masterfully captures the essence of youth – not just its appearance but also its burgeoning self-assurance, a quality subtly conveyed through the young sitter’s direct gaze and relaxed posture.

    The painting immediately draws the eye to Heber himself, standing confidently beside a venerable tree. His attire—a meticulously rendered white shirt with an open collar, complemented by a vibrant red sash and breeches – speaks volumes about his social standing and the fashionable sensibilities of the era. The details are exquisite: the subtle sheen of his clothing, the precise rendering of his shoes, and even the delicate folds in his hat all demonstrate Copley’s unparalleled attention to detail. Beyond mere representation, Copley imbues Heber with a sense of vitality and intelligence, suggesting an individual poised for intellectual pursuits and social engagement.

    Neoclassical Elegance and the Bostonian Influence

    Richard Heber” firmly establishes itself within the Neoclassical art movement, a style characterized by its emphasis on clarity, order, and idealized forms. Copley’s approach, however, is distinctly influenced by his time in Boston, where he developed a reputation for capturing the dynamism of colonial life. Unlike the more formal and restrained portraits favored by some European artists, Copley's work retains a sense of immediacy and naturalism, evident in the relaxed composition and the subtle play of light across Heber’s features. The background, featuring several figures engaged in conversation, adds depth to the scene and suggests a lively social environment.

    The choice of setting—a tree-lined outdoor space—is particularly significant. Trees have long held symbolic weight in art, representing growth, knowledge, and connection to nature. Here, the tree serves as a grounding element, anchoring Heber within his surroundings while simultaneously hinting at his intellectual pursuits – books are, after all, repositories of accumulated wisdom.

    A Collector’s Portrait: Symbolism and Legacy

    Beyond its aesthetic qualities, “Richard Heber” is deeply intertwined with the subject's life and profession. Heber would become one of England’s most prominent book collectors, amassing a vast library that spanned centuries and continents. The portrait itself can be interpreted as an advertisement for his discerning taste and intellectual curiosity. Copley cleverly integrates elements associated with Heber’s passion – the cricket bat, a symbol of leisure and social engagement—into the composition, subtly reinforcing his identity as a cultured gentleman.

    The painting's enduring appeal lies not only in its technical brilliance but also in its ability to evoke a sense of timelessness. It captures a fleeting moment in the life of a young man on the cusp of adulthood, a figure destined for both intellectual achievement and personal fulfillment. Today, “Richard Heber” stands as a testament to Copley’s artistic skill and his profound understanding of human character – a captivating portrait that continues to resonate with viewers centuries after its creation.

    Technical Details & Reproduction

    Executed in oil on canvas, the painting measures 130 x 165 cm. Copley's masterful use of light and shadow creates a remarkable sense of depth and realism, while his meticulous attention to detail is evident in every brushstroke. The vibrant colors and refined textures contribute to the portrait’s overall elegance and sophistication. High-quality reproductions faithfully capture these nuances, allowing art enthusiasts to appreciate the full beauty of Copley's masterpiece.

    Handmade oil painting reproductions of “Richard Heber” are available on AllPaintingsStore.com, offering a unique opportunity to own a piece of art history and bring this iconic portrait into your home or office. Each reproduction is created with the same care and attention to detail as the original, ensuring that it faithfully represents Copley’s artistic vision.

    Taiteilija ja museo

    Taiteilija

    John Singleton Copley

    Syntynyt Boston, Iso-Britannia

    A Pioneer Bridging Worlds: The Life and Art of John Singleton Copley

    John Singleton Copley (1738–1815) oli yhdysvaltalainen taidemaalari, joka syntyi luultavasti Bostonissa Massachusettsissa irlantilaisten Richard ja Mary Singleton Copleyn perheeseen. Copley tunnetaan erityisesti hänen muotokuvamaalaustensa ansiosta, jotka hän maalasi Uuden-Englannin keskeisistä vaikuttajista ja Amerikan vallankumouksen johtohahmoista. Hän oli taiteilijana täysin itseoppinut – ei ole tiedossa, että hän olisi saanut formaalista koulutusta. Taidokkaiden muotokuvien ja suurten maalaustensa kuten Watson ja hai (1778) ansiosta hänestä kehittyi yksi aikansa arvostetuimmista taiteilijoista ja jotkut ovat jono pitäneet häntä ensimmäisenä merkittävänä yhdysvaltalaisena taiteilijana. Copley oli myös Royal Academyn jäsen, vaikka hänen osallistumisensa ei ollutkaan täysin vakiintunut. Hän vietti viimeiset vuotensa Britanniassa ja kuoli Lontoossa vuonna 1815.

    Bostonista löytyy muun muassa Copleyn mukaan nimetty aukio ja kaksi hänen mukaansa nimettyä hotellia, jotka ovat testamentti hänen merkittävästä roolistaan kaupungin kulttuurielämässä. Hänen varhaisensa elämänsä oli syvään juurtunut Bostonin vilkkaaseen merenkulkuun, joka oli silloin jo vähitellen muuttumassa merkittäväksi taloudelliseksi voimaksi. Hänen isänsä, Richard Copley, oli aluksi kauppias, mutta poistui heti Johnin syntymän jälkeen. Hänen äitinsä, Mary Singleton Copley, pyöritti kauppoja Long Wharfilla, mikä antoi nuorelle Johnille suoran kosketuksen kaupankäynnin ja elämää varten tarvittavien esineiden maailmaan. Hänen stepfatherinsa, Peter Pelham, oli kaivertaja ja liminööri (taiteilija, joka teki muotokuvia vellumille tai pergamentille), ja hän antoi Johnille aluksi ohjausta, mutta Copleyn lahjakkuus kehittyi pääosin itsenäisesti opiskelun ja harjoittelun kautta. Hän uppoutui kaiken mahdollisen kaivertimien kuvaukseen, kopioi niitä huolellisesti mestariteoksiksi ja ylitti nopeasti stepfatherinsa taidot.

    The Rise of a Colonial Portraitist

    Copleyn maine Bostonin parhaana muotokuvaajana alkoi 1760-luvulla. Hänen menestyksensä ei perustunut pelkästään tekniseen taitoon, vaan kykyynsä vangita jokaisen mallinsa luonne ja sosiaalinen asema maalauksissaan. Hän ei tyytynyt vain kuvaamaan ulkonäköä; hän pyrki kaikkein syvällisempiin tunteisiin ja persoonallisuuksiin. Tämä vaati tarkkaa huomiota yksityiskohtiin – mallien materiaalien, korujen ja huonekalujen tarkan esittämisen – mutta myös ymmärrystä asennosta, ilmeistä ja eleistä. Copleyn muotokuvat olivat enemmän kuin vain kuvia; ne olivat lausuntoja rikkaudesta, vallasta ja sosiaalisesta asemasta. Hän sisällytti hienovaraisesti symboleita maalauksiinsa, vihjaamalla mallin ammatista tai kiinnostuksen kohteista. Kauppias saattoi olla esitettynä tuontitavaroiden kanssa taustalla, asianajaja oikeuskirjojen kanssa ja merimies merenkulkuvälineiden kanssa. Tämä huomio yksityiskohtiin ja symboleihin nosti hänen työtään korkeammalle kuin pelkkä muotokuvaus, muuttaen sen sosiaalisiksi kommentaareiksi. Hänen Mrs. Ezekiel Gondthwait (Elizabeth Lewis) -muotokuvansa ovat tästä hyviä esimerkkejä – elegantti asento, ylelliset materiaalit ja hienovaraiset yksityiskohdat kertovat rikkaudesta ja asemasta.

    Ambition and the Call of Europe

    Vaikka Copley oli menestynyt Bostonissa, hänellä oli kunnianhimoa, joka ulottui Amerikan taiteellisten piirien ulkopuolelle. Hän halusi saada tunnustusta Euroopan arvostetuimmista taidepiireistä ja testata taitojaan eurooppalaisten mestareiden kanssa. Vuonna 1766 hän lähetti Boy with a Flying Squirrel -maalauksensa Taiteilijoiden Seuralle Lontoossa, jossa se sai suurta kiinnostusta Joshua Reynoldsilta ja Benjamin Westilta – kummaltakin merkittävältä brittitaiteilijalta. Tämä rohkaisu sytytti Copleyn halun jatkotukeen ja esiintymiseen. Kuitenkin perhevelvoitteet ja menestyvä käytäntö pitivät hänet Bostonissa vielä vuosikymmenen ajan. Lopulta vuonna 1774, vaimonsa Susanna Farnsworth Clarke ja heidän lapsensa mukanaan, hän lähti matkalle Eurooppaan, aikeenaan opiskella vanhoja mestareita ja vakiintua historialiseksi maalariksi. Amerikan vallankumouksen puhkeaminen pian hänen saapumisensa jälkeen vaikeutti asioita, pakottaen Copleyn navigoimaan poliittisesti latautuneessa ympäristössä taiteellisten tavoitteidensa saavuttamiseksi.

    Historical Narratives and Lasting Legacy

    Lontoossa Copley löysi sekä mahdollisuuksia että haasteita. Hän jatkoi muotokuvien maalaamista, varmistaen komissioita tunnetuilta brittiläisiltä henkilöiltä, mutta hän myös kääntyi historialisen maalauksen suuntaan – lajityypiksi, joka oli arvostetumpaa kuin muotokuvaus tuohon aikaan. Hänen kunnianhimoisimpia töitään tässä genressä oli The Death of Major Peirson, joka esittää tapahtumaa Jersey-taistelusta Amerikan vallankumouksen aikana. Vaikka se oli teknisesti vaikuttava, se sai vaihtelevia arvosteluja, sillä jotkut kriitikot kyseenalaistivat sen kompositioita ja draamallista vaikutusta. Copleyn myöhemmät historialliset maalaukset, kuten *The Colapse of the Earl of Chatham in the House of Lords*, olivat onnistuneempia, osoittaen hänen kykyään vangita monimutkaisia tunteita ja dramaattisia hetkiä. Vaikka hän ei täysin saavuttanut haluamaansa tunnustusta Euroopassa, John Singleton Copley jätti jäljen sekä Amerikan että Britannian taiteen historiaan. Hän loi ainutlaatuisen Anglo-Amerikan tyylin yhdistämällä eurooppalaisia tekniikoita ja ainutlaatuista siirtomaatyyliä. Hänen muotokuvansa ovat arvokkaita historiallisia dokumentteja, jotka tarjoavat näkymiä menneen ajan elämään ja arvoihin. *Hän on muistettu ei vain taiteellisen taitonsa ansiosta vaan myös roolinsa kansallisidentiteetin muokkaajana hänen taideteoksensa kautta.* Hän kuoli Lontoossa vuonna 1815, jättäen jälkeensä perinnön, joka inspiroi edelleen taiteilijoita ja vangitsee yleisöjä.

    Influences and Artistic Development

    Early Influences: Copleyn varhaisen taiteellisen kehityksen vaikutti vahvasti kaivertimiin, jotka hän kopioi huolellisesti, erityisesti eurooppalaisten mestareiden, kuten Rembrandt van Rijnin ja Antoine Watteau'n, kuvaukseen.

    Peter Pelham’s Guidance: Hänen stepfatherinsa, Peter Pelham, antoi aluksi ohjausta muotokuvaustekniikoissa ja kaivertamisessa, mikä loi pohjan hänen tulevalle menestykselleen.

    Joshua Reynolds & Benjamin West: Joshua Reynoldsin ja Benjamin Westin rohkaisu ja palaute Copleyn lähetetyistä esityksistä Lontoon taidepiireille olivat ratkaisevia hänen tavoitteidensa ja taiteellisen suuntauksensa muokkaamisessa.

    Rococo Style: Copley omaksui aluksi Rokokotyylin, joka näkyi hienovara

    Museo

    Yale Center for British Art

    Näytteillä kohteessa Helsinki, Yhdysvallat

    A Window into a Nation’s Soul: Exploring the Yale Center for British Art

    Yale Center for British Art, sijaitsee New Havenin sydämessä Yhdysvalloissa, ja se on paljon enemmän kuin pelkkä museo – se on kokemus. Tämä upea rakennus tarjoaa matkan viiden vuosisadan ajalle, sukeltaen syvälle brittiläiseen identiteettiin ja taiteeseen. Perustettu vuonna 1966 Paul Mellonin poikkeuksellisen kokoelman lahjoituksen myötä – kokoelma, joka kertoo merkittävän hetken taiteen historiassa – keskus on kasvanut nopeasti yhdeksi maailman johtavista brittiläisen taiteen arkistoista. Sisään astuessa tuntuu kuin saapuisi valaistuun pyhäkköön, jonka arkkitehti Louis Kahn on suunnitellut. Rakennuksen karkeat, traverti-materiaaliin tehdyt seinät ja yläviistot luovat tunnelman syvää pohdintaa, asettaen heti katsojan matkalle mestariteosten maailmaan, jotka vangitsevat koko kansakunnan henki, sen voitot ja monimutkaiset puolet.

    Kokoelman huolellinen keskittyminen – ulottuen William Hogarthin eloisista kuvauksista 1700-luvun yhteiskunnasta J.M.W. Turnerin vallankumouksellisiin maisemiin – tarjoaa poikkeuksellisen yksityiskohtaisen kuvan Britanniasta aikana, jolloin tapahtui valtavaa muutosta. Kyse ei ole vain yksittäisten teosten esittämisestä; kyse on ymmärtämisestä, miten brittiläinen estetiikka, sosiaaliset tavat ja poliittiset ajattelut kehittyivät ajan myötä. Keskeisiä näkökulmia ovat Hogarthin terävä silmä yhteiskunnan herraihin ja rouvat naisiin maalauksissa kuten "A Rake’s Progress", Gainsboroughin elegantit portretit, jotka vangitsevat aateliston hienovaraisuudet, ja Turnerin dramaattiset maisemat, jotka uudistasivat värin ja valon mahdollisuuksia – radikaali poikkeama vakiintuneesta akateemisesta perinteestä. Kokoelman ylivoimainen määrä piirustuksia, printtejä ja harvinaisia kirjoituksia tarjoaa arvokkaita näkemyksiä luovan prosessin ja taiteen ympäröivän kulttuurin kontekstin suhteen. Yale Center ei vain esittele taidetta; se hengittää kansakunnan energiaa, juhlii perinteitä ja haastaa taiteellisen ilmaisun rajoja.

    The Architectural Legacy of Louis Kahn

    Yale Center for British Artin todellista arvoa ei voi ymmärtää ilman sen arkkitehdin, Louis I. Kahnin, syvällistä vaikutusta. Kahnin suunnittelufilosofia perustui syvään kunnioitukseen valolle, tilalle ja materiaaleille – periaatteet, jotka hän muutti tähän ikoniseen rakennukseen huomiolla. Rakennus ei ole vain taiteen säilytyspaikka; se on osa itse taiteellista kokemusta. Italian traverti-marmorin käyttö luo tunteen ajattomuudesta ja kestävyydestä, kun taas laajat kattoluukut valaisevat gallerioita diffusoituneella luonnonvalolla, poistamalla tarpeen keinovaloille ja mahdollistamalla taiteen värien ja tekstuurien todellisen loiston.

    Kahnin suunnittelussa vältetään harkitusti koristeita, priorisoidaan yksinkertaisuutta ja selkeyttä – testamentti hänen uskoonsa, että arkkitehtuurin tulisi toimia hillitynä taustanäyttämönä, vahvistaen eikä häiriten sitä taidetta, jota se sisältää. Rakennuksen geometria, sen lukittuneet tilat ja huolellisesti harkitut mittasuhteet kutsuvat pohdintaan ja kannustavat kävijöitä hidastamaan ja uppoutumaan esillä oleviin teoksiin. Valon ja varjon vuorovaikutus valtavissa gallerioissa on erityisen vaikuttavaa, luoden tunnelman, joka tuntuu sekä monumentaaliselta että intiimiltä. Kahnin lahjakkuus piilee hänen kyvyssään luoda tila, joka korostaa katselukokemusta ja edistää syvää yhteyttä katsojan ja mestariteoksen välillä.

    Notable Artwork Highlights: A Journey Through British Art

    Yale Centerin kokoelma tarjoaa upean matkan läpi brittiläisen taiteen historian. Useita teoksia erottuu erityisesti aikakauden taiteellisten saavutusten esimerkkeinä. Thomas Gainsboroughin "Fen Bridge Lane" vangitsee esimerkiksi Englannin rauhallisuuden lähes idyllisellä tavalla – testamentti roomaan romanttisen liikkeen ihailuun luontoa kohtaan. William Blaken "Los Entering the Grave" on voimakkaasti tunteikas kuvaus kuolemasta ja hengellisestä olemuksesta, joka esittää taiteilijan ainutlaatuisen yhdistelmän myyttejä ja symboleita. John Constablen “A View near Flatford Mill” edustaa Turnerin vallankumouksellista lähestymistapaa valoon ja väriin, muuttaen näennäisesti yksinkertaisen maiseman eläväksi tunteen ja tunnelman räjähdykseksi. Nämä ovat vain muutamia näytteitä kokoelman rikkaudesta ja monimuotoisuudesta – jokainen teos tarjoaa ikkunan ihmisten elämään, uskomuksiin ja kokemuksiin, jotka muovasivat brittiläistä kulttuuria.

    Current Exhibitions and Ongoing Engagement

    Yale Center for British Art pysyy elävästi akatemian keskuksena ja julkisen osallistumisen keskus. Tällä hetkellä "In a New Light: Five Centuries of British Art" valaisee kiinnostavaa vuoropuhelua menneisyyden ja nykyisyyden välillä, asettaen J.M.W. Turnerin dramaattiset maisemat vastakkain Tracey Eminin nykyaikaisen tutkimuksen kanssa. Näyttely korostaa brittiläisen taiteellisen perinnön kestävyyttä samalla kun se korostaa sen jatkuvaa kehitystä. Näyttelyn ulkopuolella keskus tarjoaa jatkuvasti dynaamista ohjelmaa luentoja, työpajoja, elokuvailtoja ja perheohjelmia – tarjoten monipuolisia mahdollisuuksia oppimiseen ja arvostamiseen. Instituution liittymis Paul Mellon Centre for Studies in British Artin kanssa Lontoossa edistää kansainvälisiä yhteistyötä ja laajentaa Yalen tutkimuksen aloitteiden ulottuvuutta.

    Mistä lukea lisää

    Löydä tämä verkosta

    QR-koodi, joka linkittää Richard Heber lataussivulle

    allpaintingsstore.com/fi/art/download/john-singleton-copley-richard-heber-8BWTAS-en/

    Teoksen lähdeviite

    MLA
    Copley, John Singleton. Richard Heber. 1782, Yale Center for British Art. https://allpaintingsstore.com/fi/art/john-singleton-copley-richard-heber-8BWTAS-en/
    APA
    Copley, John Singleton (1782). Richard Heber [Painting]. Yale Center for British Art. https://allpaintingsstore.com/fi/art/john-singleton-copley-richard-heber-8BWTAS-en/
    Chicago
    John Singleton Copley. Richard Heber. 1782. Yale Center for British Art. https://allpaintingsstore.com/fi/art/john-singleton-copley-richard-heber-8BWTAS-en/
    Harvard
    Copley, John Singleton (1782) Richard Heber. Yale Center for British Art. Available at: https://allpaintingsstore.com/fi/art/john-singleton-copley-richard-heber-8BWTAS-en/

    Katso tarkemmin

    Richard Heber — John Singleton Copley

    Katso tarkemmin

    Vastaa omilla sanoillasi. Tässä ei ole vääriä vastauksia – on vain vastauksia, jotka pystyt perustelemaan.

    1. Mikä kiinnittää huomiosi ensimmäisenä ja miksi?
    2. Mitkä värit tai muodot luovat tunnelman – ja mikä se tunnelma on?
    3. Luettelomme on luokitellut tämän teoksen seuraaviin aiheisiin: portrait, boy, cricket. Oletko samaa mieltä? Mitä lisäisit tai poistaisit?
    4. Katso takaisin aiemmin tässä oppaassa esiteltyyn teokseen Watson ja hauki (1778). Nimeä kaksi asiaa, jotka se jakaa tämän teoksen kanssa, sekä yksi eroavaisuus.
    5. Neoclassicism: A deliberate return to the calm balance and clear outlines of ancient Greek and Roman art. Mistä tässä teoksessa sen voi havaita?

    Vastauksesi

    Kirjoita lyhyt kappale tästä teoksesta. Hyödynnä tämän oppaan aiempia osioita sekä yllä antamiasi vastauksia.

    Taidevisat

    Richard Heber — John Singleton Copley

    Kuinka hyvin tunnet tämän teoksen?

    Valitse yksi vastaus jokaisesta alla olevasta 5 kysymyksestä. Jokaisessa on täsmälleen yksi oikea vastaus.

    1. 1. What is the name of the artist who created ‘Richard Heber’?

      • A Benjamin West
      • B John Singleton Copley
      • C Joshua Reynolds
    2. 2. In what year was ‘Richard Heber’ painted?

      • A 1780
      • B 1782
      • C 1785
    3. 3. What style of art is ‘Richard Heber’ primarily associated with?

      • A Romanticism
      • B Neoclassicism
      • C Baroque
    4. 4. The painting depicts a young man standing next to what object?

      • A A ship
      • B A tree
      • C A building
    5. 5. Which of the following best describes the subject's attire in ‘Richard Heber’?

      • A Rustic peasant clothing
      • B Formal colonial attire
      • C Military uniform

    Oma tulokseni: ____ / 5

    Vastausavain — opettajalle

    Tämä alkaa uudelta sivulta, joten se voidaan jättää pois kopioista.

    1B · 2B · 3B · 4B · 5B